Terraarion sisustaminenKun terraario on hankittu, ensimmäinen vaihe on tarvittavan tekniikan paikalleen laittaminen. Tämän jälkeen alkaa terraariosuunnittelun taiteellinen vaihe, terraarion sisustaminen. Työ alkaa pohjamateriaalin valinnalla, jonka jälkeen asetellaan kasvit ja muut somisteet.
Usein kannattaakin selvittää itselleen millainen eläinten luonnollinen elinympäristö on, ja sitten pyrkiä jäljittelemään sitä. Tällöin ympäristöstä tulee eläimille sopiva, ja ihmissilmää miellyttävän luonnollisen näköinen. Toisaalta luonnonmukaisuuden tavoittelu usein vaikeuttaa yllä olevan listan toisen säännön, helpon puhdistettavuuden toteuttamista, joten lopullinen terraario on aina kompromissi näiden kahden välillä.
Pohjamateriaali
![]() Kuva: Sammakoita erilaisilla pohjamateriaaleilla. Ylärivissä hiekka, lehtikarike ja sammal. Alarivissä puunkuorihake ja lannoittamaton turve. Monet näillä sivuilla esiteltävät sammakot elävät luonnossa maan alle kaivamissaan koloissa. Niinpä niiden täytyy myös terraariossa päästä kaivautumaan. Tästä syystä pohjamateriaalia täytyy olla niin paljon ja paksulti että sammakko pääsee kaivamaan siihen haluamiaan käytäviä. Jos kyseessä on kaivautuva laji, tulisi pohjalla olla kaivautumisen sallivaa pohjamateriaalia vähintään 10 cm paksudelta. Jos syystä tai toisesta on mahdotonta laittaa paksua materiaalikerrosta koko terraarion pohjalle, tulee sitä kasata ainakin johonkin tiettyyn terraarion osaan paksumin, tai asettaa terraarioon erillinen muoviastia jossa pohjamateriaalia on runsaasti. Tälläisen kaivelulaatikon koon tulee tulee, kaivelijasta riippuen, vaihdella irtokarkkilaatikon ja kenkälaatikon välillä. Kaivamisen lisäksi pohjamateriaalin toinen tärkeä tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja vapauttaa sitä vähitellen ilmaan, mutta pysyä samaan aikaan homehtumattomana ja helposti puhdistettavana eläinten jätöksistä. Ja tietenkin pohjan on myös edes jossain määrin miellytettävä terraariota katselevien ihmisten silmää.
Kasvit
Helppo ja edullinen tapa hankkia kasveja terraarioon on kasvattaa niitä itse pistokkaista. Pistokas on isommasta kasvista leikattu viidestä viiteentoistasenttinen pätkä. Erityisesti monet köynnöskasvit leviävät luonnossakin pistokkaiden kautta, mutta terraarion lämpimässä ja kosteassa ympäristössä monet muutkin kasvit on mahdolista saada kehittämään toimivat juuret pistokkaalle. Pistokkaan kasvatus on helppoa: katkaistu varsi tökätään osittain veteen. Pian veden alla olevaan osaan alkaa muodostua valkeita juuria, jotka kasvavat nopeasti. Kun juuret ovat vähintään joidenkin senttimetrien mittaiset, voidaan kasvi istuttaa hyvin kosteaan multaan tai vesiviljelyyn. Vesiviljely on terraario-olosuhteissa kätevä tapa kasvattaa kasveja. Valitse kasville jokin vettä pitävä ruukku tai muu astia, ja täytä se akvaariosoralla ja vedellä. Tämän jälkeen kasvi istutetaan soraan. Ruukun voi kaivaa terraarion pohjamaterialin sekaan niin, että ruukun pohja on tukevasti terraarion pohjaa vasten. Tällä pyritään estämään se, etteivät konnat kaiva koko ruukkua ylös pohjamateriaalista. Niin kauan kun vesi ei pääse kuivumaan ruukusta viihtyvät ja kasvavat kasvit mainiosti ilman multaakin. Jos kasvit menestyvät terraariossa, kasvavat monet lajit nopeasti liian suuriksi terraarioon. Kasvistoa on hyvä silloin tällöin karsia hyvinkin voimakkaasti. Karsituista oksista saa pistokkaita, ja sitä kautta uusia pikkukasveja uusiin, tai vaikka kaverin terraarioihin. Kasveja voi myös siirtää pois terraariosta, vaikka ikkunalautaa koristamaan tavallisiksi huonekasveiksi. Vesiviljelyä voi jatkaa myös terraarion ulkopuolella, mutta myös multakasvatukseen siirtyminen on mahdollista.
Oksat, kivet, kaarnanpalat ja muut somisteet Kiviä terraarioon valitessa tulee välttää raskasmetalleja tai liukenevia ainesosia (esimerkiksi kalkki) sisältäviä kivilajeja. Nämä ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia, joten kiviä valitessa tärkeimmät ominaisuudet ovatkin koko, muoto ja väri. Tarpeen ja oman luovuuden mukaan kiviä voikin käyttää melko vapaasti. Luonnossa konnat ja konnamaiset sammakot viettävät päivät piilossa juurakoiden onkaloissa, kaatuneiden lahopuiden sisällä, kivenkoloissa, maakäytävisä ja muissa maan rajassa sijaitsevissa kosteissa ja hämärissä paikoissa. Niinpä erilaiset piilopaikat ovat myös terraariossa tärkeitä sisustuselementtejä. Terraariossa tulisi olla niin monta piilopaikkaa että jokainen yksilö löytää halutessaan oman yksityisen piilonsa. Piilopaikkoja tulisi myös olla eri osissa terraariota niin, että osa piiloista olisi lämpimämpiä, osa viileämpiä. Piilopaikkoja valitessa ei kannata ajatella ainoastaan niiden alapuolia, vaan myös yläpinnat voivat olla käyttökelpoisia. Esimerkiksi kaarevat kaarnanpalat tarjoavat allaan eläimelle piilopaikan samalla kun yläpinta toimii kiipeilypaikkana ja tuo vaihtelua terraarion tasaiseen maastoon, sekä ja uusia pohjapinta-alaneliöitä konnien käytettäväksi. Myös monia muita kuin luonnon materiaaleja voi käyttää somistukseen: esimerkiksi väärinpäin käännettystä lautasesta syntyy suojapaikkaisommallekin sammakolle ja tyhjästä makeisrasiasta loistava uima-allas terraarion pohjalle. Muutaman perussäännön jälkeen vain mielikuvitus asettaa rajoja sille, mitä kaikkea terraarion sisustukseen voi käyttää. Etsittäessä uimapaikkoja, mahdollisia syöttökuppeja ja muita keinotekoisia sisusteita on kätevintä käyttää keraamisia tai elintarvikemuovisia astioita, joista löytyy laaja valikoima erilaisia astioita erilaisiin käyttöihin, jotka ovat helppoja puhdistaa ja mikä tärkeintä, jotka varmasti ovat myrkyttömiä. Jos astiaa voi käyttää elintarvikkeiden säilyttämiseen on se varmasti myös turvallinen sammakkoterraarioon.
Jos eläinten toivoo lisääntyvän, on terraarioon lisääntymisajaksi asetettava selvästi suurempi vesiastia johon konnat pääsevät kutemaan. Tai sitten koko terraarion on lisääntymisaikana annettava muuttua akvaterraarioksi, mikä vastaa joidenkin sammakoiden elialueiden luontaisia sadekausista syntyviä tulvia. |