Sammakkolammen pääsivulle

Sammakkoeläinsanasto

Tähän sanastoon on kerätty joitakin sammakkoeläinharrastukseen liittyviä sanoja, termejä ja lyhenteitä. Sanojen selitykset on kirjoitettu nimenomaan sammakkoeläinharrastuksen näkökulmasta, joten sanojen mahdolliset tämän harrastuksen piiriin liittymättömät muut merkitykset on jätetty mainitsematta.

A - B - E - H - K - L - M - N - R - S - T - V - Y - Ä


A

Akvaario
Akvaario on lasi- tai muoviallas jossa pidetään vedessä eläviä eläimiä ja/tai kasveja. Sammakkoeläimistä täysin vedessä eläviä ovat esimerkiksi kynsisammakot ja aksolotlit, ja nämä eläimet asutetaan akvaarion. Jos akvaarioon sisustetaan tai asetetaan veden lisäksi jonkinlainen maa-alue, alkaa se lähestyä akvaterraariota.

Akvaterraario
Akvaterraarioksi sanotaan eläinten asuinallasta, joka on sisustettu niin, että siellä on runsaasti vettä, sekä jonkin verran maata. Usein akvaterraario sisustetaan niin, että akvaario täytetään vedellä vain puolittain, ja veden lisäksi sinne rakennetaan jokin veden pinnan yläpuolelle kohoava maa-ala. Maa-alueen voi rakentaa esimerkiksi pengertämällä, kelluvilla rakenteilla tai akvaarioon kiinnitettyjen tai asetettujen tasojen avulla.
Katso myös: Kuvia erilaisista akvaterraarioista ja akvaarioista.

Alajaji
Joskus eläintieteilijät haluavat erottaa eläinlajin sisältä pienempiä paikallisia osajoukkoja jotka jollakin tavalla eroavat muista lajin yksilöistä, mutta eivät kuitenkaan muodosta omaa lajiaan. Tällöin tuo populaatio voidaan kuvata alalajiksi. Yhteen alalajiin voivat siis esimerkiksi kuulua vaikkapa tietyllä saarella asuvat, jollakin tavalla muista lajin yksilöistä poikkeavat eläinyksilöt. Eläinlajin tieteellisessä nimessä alalaji merkitään kolmantena sanana/osana suku-, ja lajiosan jälkeen.

Sammakoiden ampleksus Ampleksus
(Kirjoitetaan joskus englantilaisittain amplexus.) Monien sammakkoeläinten, erityisesti sammakoiden paritteluasento: syleily jossa koiras ottaa jaloillaan kiinni naaraasta. Ampleksus vaihtelee lajeittain: joillakin lajeilla koiras ottaa kiinni naarasta heti eturaajojen takaa, toisilla taas lantiosta, ja kolmansilla jostain muualta.

Takaisin sanaston alkuun

B

Biotooppi
Elinympäristö.

Takaisin sanaston alkuun

E

Endeeminen
ks. kotoperäinen.

Estivaatio
(Kirjoitetaan joskus englantilaisittain aestivaatio.) Ks. kesähorros.

Takaisin sanaston alkuun

H

Harja vesiliskokoiraan selässä. Harja
Joidenkin vesiliskolajien koiraan hännän ja selän päälle lisääntymisaikana kehittyvä ihoharjanne. Harja liittyy koiraan lisääntymisasuun. Kosiomenoissaan koiras esittelee ruumiinsa ja harjansa värejä ja kokoa naaraalle. Lisääntymiskauden ulkopuolella harja, kuten muukin kutuasu, katoaa.

Herpetologia
Herpetologia on eläintieteen osa-alue joka tutkii sammakkoeläimiä ja matelijoita (sisältäen kilpikonnat). Alkuosa herpeto juontaa juurensa kreikan kielen sanaan joka tarkoittaa ryömimistä, ja logia viittaa opppiin tai tieteenalaan.

Herpetomania
Herpetomania on Suomen herpetologinen yhdistys ry:n jäsenlehti, maamme laajalevikkisin herpetologinen erikoisjulkaisu.

Herppi
Sana herppi juontaa juurensa englanninkieliseen sanaan herp. Se puolestaan on johdannainen sammakkoeläimiä ja matelijoita tutkivan tieteenalan, herpetologian nimestä. Herppejä ovat siis kaikki sammakkoeläimet ja matelijat. Toisinaan termin alle luetaan virheellisesti myös terraariossa pidettävät selkärangattomat, mutta perinteisesti herppi viittaa vain sammakkoeläimiin ja matelijoihin.

Hibernaatio
Ks. Kylmänhorros.

Horros
Ks. Kylmänhorros ja kesähorros.

Hybridi
Ks. risteytymä.

Takaisin sanaston alkuun

K

Valetomaattisammakon kaivinkyhmy Kaivinkyhmy
Joillakin sammakko-, ja konnalajeilla esiintyvä erityisen voimakkaasti suurentunut metatarsaalikyhmy jota sammakot käyttävät lapion tapaan maahan kaivautuessaan.

Kesähorros
(Estivaatio.) Alueilla joilla kesällä on erityisen kuumaa ja/tai kuivaa sammakkoeläimet vetäytyvät kuumimman jakson aikana suojapaikkaan, esimerkiksi kaivautuvat maan sisään. Siellä ne vaipuvat epäaktiiviseen tilaan jossa niiden elintoiminnot hidastuvat. Vrt. kylmänhorros.

Kylkiluuvesiliskotoukan kidukset Kidukset
Vedessä toimiva hengityselin. Sammakkoeläinten toukkavaiheilla on kidukset joilla ne hengittävät vedessä asuessaan. Kidukset voivat olla sisäiset, kuten monilla sammakoiden vanhemmilla toukilla, jolloin niistä ei ulospäin näy kuin pieni veden ulostuloaukko. Vaihtoehtoisesti kidukset voivat olla ulkoiset, kuten aivan nuorilla sammakoiden toukilla ja salamanterien ja matosammakoiden toukilla. Ulkokidukset näkyvät kaulanseudulla sulkamaisena, punertavana "kaulurina".

Kloaakki
Ks. yhteissuoli.

Rupikonnan korvallisrauhanen Korvallisrauhanen
Mm. konnilla ja useilla salamantereilla silmien takana, pään ja kaulan sivulla sijaitseva ulkoneva rauhanen.

Kotoperäinen
(Endeeminen). Jos lajia tavataan vain ja ainoastaan jollakin tietyllä alueella, eikä missään muualla, sanotaan lajin olevan tuolle alueelle kotoperäinen. Esimerkiksi saarilla elää usein lajeja joita tavataan vain tuolla tietyllä saarella, jolloin laji on tuolle saarelle kotoperäinen laji.

Kutukyhmyt
Monien sammakko- ja konna-, ja joidenkin salamanterilajien koiraille kehittyy lisääntymisaikaan etujalkoihin karheat ja tummat alueet/kyhmyt, joiden tarkoituksena on auttaa koirasta saamaan naaraasta paremman otteen ampleksuksessa. Kutukyhmyt sijaitsevat useimmiten peukaloiden ja käsivarsien sisäsyrjillä, mutta lajista riippuen kyhmyjä voi olla myös muissa sormissa, vatsassa tai takajalkojen räpylöissä.

Kylmänhorros
(Hibernaatio, usein puhekielessä lyhennetään muotoon horros.) Pitkä, kylmän talvikauden kestävä lepokausi, jolloin eläin pysyttelee liikkumattomana ja jolloin sen elintoiminnot ovat hidastuneet. Kaikki kotimaiset sammakkoeläinlajimme vaipuvat talveksi horrokseen. Kylmänhorros voi kuulua myös joidenkin terraariohoidokkien talveen.

Takaisin sanaston alkuun

L

Lappo
Lapoksi kutsutaan letkua, jolla siirretään nestettä altaasta toiseen maan vetovoiman vaikutuksella. Lappoa käytetään akvaarioiden ja akvaterraarioiden tyhjentämiseen vedestä ja puhdistamiseen.

Lapotessa lappoletkun toinen pää upotetaan työnnetään akvaarioon ja pidetään pää veden alla koko lappoamisen ajan. Letkun toisesta päästä imetään letku täyteen nestettä (tai täytetään letku muulla tavalla vedellä etukäteen). Tämän jälkeen letkun toinen pää laitetaan sankoon ja annetaan veden virrata akvaariosta sankoon. Lapon toiminnan edellytys on se, että nestepinta altaassa josta nestettä juoksutetaan on ylempänä kuin nestepinta toisessa astiassa (sangossa).

Jos vedenpintojen korkeusero on tarpeeksi suuri, juoksee vesi lapossa niin kovalla voimalla että vesivirran avulla voi akvaarion pohjasoran pinnalta ja joukosta "imuroida" myös eläinten ulosteita ja muuta moskaa. Jos moskaa haluaa imuroida syvemmältäkin soran seasta, voi lappoletkun päähän asettaa erillisen suuttimen jolla soraa voi sekoitella ja jonka avulla soran joukosta tuleva moska saadaan huolellisemmin pois altaasta.

Takaisin sanaston alkuun

M

Metamorfoosi
Ks. muodonvaihdos.

Metatarsaalkyhmy
Joidenkin sammakoiden ja konnien takajalan sisimmän varpaan tyvellä oleva kyhmy. Kyhmy toimii sammakon "lapiona" sen kaivaessa maata. Joidenkin lajien määrittämisessä metatarsaalikyhmyn koko on tärkeä lajituntomerkki.

Muna
Sammakkoeläinten yksilönkehitykseen kuuluva kehitysvaihe. Sammakkoeläimet munivat hyytelöpeitteisiä munia jotka useimmiten lasketaan veteen tai vähintään johonkin kosteaan paikkaan. Sammakon munaryppäitä kutsutaan usein sammakonkuduksi. Munassa hedelmöittyneestä alkiosta kehittyy toukka.

Muodonvaihdosta läpikäyvä rupikonna ei vielä ole aikuinen, mutta ei ihan toukkakaan. Muodonvaihdos
(Metamorfoosi.) Useimmat sammakkoeläimet syntyvät munina, joista kuoriutuu toukkia. Kehittymisensä loppuvaiheessa toukat käyvät läpi muodonvaihdoksen, melko nopean ja laaja-alaisen muutostapahtuman jonka aikana toukka saavuttaa aikuisen sammakon muodon. Muodonvaihdoksessa tapahtuu lukuisia sisäsiä ja ulkoisia muutoksia, kuten kidusten muuttuminen keuhkoiksi ja sammakontoukkien hännän surkastuminen.

Takaisin sanaston alkuun

N

Neotenia
Sana neotenia juontuu kreikan kielisistä sanoista jotka kirjaimellisesti kääntäen tarkoittavat nuoruuden pidentymistä. Neoteniassa eläimen kehitys viivästyy niin että aikuinen yksilö säilyttää nuoren eläimen ominaisuudet jopa läpi koko elämänsä. Eräs tunnetuimmista neotenian esimerkeistä on aksolotli, salamanteri joka luonnonoloissa (ja useimmiten myös terraariossa) ei koskaan käy läpi muodonvaihdosta, vaan säilyy koko ikänsä ulkoisesti tuokkamaisena, kiduksellisena eläimenä joka kuitenkin pystyy lisääntymään.

Nuijapää
Sammakoiden toukkia kutsutaan toisinaan nuijapäiksi.

Takaisin sanaston alkuun

R

Regeneraario
(Uudennus.) Kudosten tai elinten uudelleen kasvattaminen. Hyvä esimerkki regeneraatiosta on sisiliskon häntä, joka kasvaa uudelleen jos lisko sen katkaisee. Myös monet sammakkoeläimet pystyvät jossain määrin regeneroimaan katkenneita sormia, varpaita tai kokonaisia raajoja.

Risteytymä
(Hybridi.) Risteytymällä tarkoitetaan usemmiten lajiristeytymää, tilannetta jossa yksilön vanhemmat kuuluvat eri lajeihin. Yleensä vain toisilleen läheistä sukua olevat eläinlajit voivat risteytyä keskenään, ja usein jälkeläiset (risteymät) eivät enää itse ole lisääntymiskykyisiä.

Takaisin sanaston alkuun

S

Siittiökotelo
(Spermatofori.) Salamanterikoiraan tuottama siittiöitä sisältävä hyytelömöykky jonka koiras lisääntymistoimien aikana laskee yhteissuolestaan naaraan poimittavaksi. Siittiökotelon sisältämät siittiöt hedelmöittävät naaraan sisällä olevan munat, jotka naaras hedelmöttymisen jälkeen laskee sopivaksi katsomaansa paikkaan.

Spermatofori
Ks. siittiökotelo.

Spindly leg syndrooma
Spindly leg syndroooma (tikkujalkasyndrooma) on sammakoilla, terraariossa erityisesti nuolimyrkkysammakoilla, esiintyvä kehityshäiriö, jonka alkuperä on tuntematon. Kehityshäiriö on parantumaton, ja johtaa aina sammakon ennenaikaiseen kuolemaan. Syndrooman selkein tuntomerkki on hontelot tikkumaiset etujalat, jotka ovat vääntyneet sammakon ruumiin alle ja jotka ovat käytännössä sammakolle käyttökelvottomat.

Suomen herpetologinen yhdistys ry.
Suomen herpetologinen yhdistys ry. on maamme suurin, valtakunnallinen herpetologian harrastajien yhdistys, johon kuuluu myös monia herpetologian ammattilaisia. Yhdistys pyrkii edistämään matelijoiden ja sammakkoeläinten kasvatusta terraariossa, sekä näiden eläinten tutkimusta ja suojelua niiden luonnollisessa elinympäristössä.
Katso myös: Suomen herpetologisen yhdistyksen nettisivut.

SLS
Lyhenne sanoista Spindly leg syndrooma

SVL
Lyhenne sanoista Snout-Vent Lenght tarkoittaa eläimen pituutta mitattuna kuonon päästä peräaukkoon. Eli ruumiin pituutta ilman häntää.
Katso myös: TL, Total Lenght, kokonaispituus

Takaisin sanaston alkuun

T

Korallisormisammakon sormien tarttumalevyt Tarttumalevyt
Kiipeilevien sammakoiden (ja joidenkin salamanterien) varpaiden ja/tai sormien kärkien alapinnalla olevat levyt, joiden avulla eläin voi kiivetä jopa pystysuoraa pintaa pitkin.

Terraario
Terraario on yleinen vankeudessa elävien sammakkoeläinten asuinpaikka. Terraario on lasi-, muovi,- tai puuseinäinen rakennelma, jossa vähintään osa seinistä on läpinäkyviä. Usein terraarion yhdellä seinällä on avattavat (liuku)ovet, mikä erottaa terraarioksi valmistetun altaan rakenteellisesti katosta aukeavasta akvaariosta. Terraario sisustetaan eläimen elinvaatimusten mukaisesti. Mikäli terraario on sisustettu niin että siellä on erityisen paljon vettä, puhutaan akvaterraariosta.

TL
Lyhenne sanoista Total Lenght tarkoittaa eläimen pituutta mitattuna kuonon päästä hännän päähän. Eli eläimen kokonaispituutta häntineen päivineen.
Katso myös: SVL, Snout-Vent Lenght

Toukka
Sammakkoeläinten yksilönkehityksen vaihe. Useimmat sammakkoeläimet munivat munia, joista kuoriutuu vedessä vapaana elävä toukkia. Toukkavaiheessa yksilö kasvaa ja kehittyy. Toukkavaihe huipentuu muodonvaihdokseen, jossa yksilö muuntuu pienikokoiseksi aikuiseksi. Tästä kehityskulusta tunnetaan useita poikkeuksia, mutta perusmalli pätee valtaosaan meikäläisittäin tutuista sammakkoeläimistä. Sammakon toukkia kutsutaan toisinaan nuijapäiksi.

Takaisin sanaston alkuun

V

Vesilisko
Sana vesilisko voi viitata joko Suomenkin luonnossa tavattavaan Lissotriton vulgaris -salamanterilajiin, tai laajemmin tiettyihin osin vedessä eläviin salamantereihin. Nimestä huolimatta termi viitta tarkoittaa kuitenkin aina sammakkoeläimiin kuuluviin salamantereihin, ei varsinaisiin matelijoihin kuuluviin liskoihin (alalahko Sauria).
Katso myös: Lissotriton vulgaris, vesilisko.

Viemärisuoli
Ks. yhteissuoli.

Takaisin sanaston alkuun

Y

Miekkahäntätuliliskokoiraan yhteissuolen aukko Yhteissuoli
(Kloaakki, toisinaan käytetään myös nimeä vierärisuoli.) Sammakkoeläimen ruumiin sisäinen ontelo johon purkautuvat sekä suoli, että lisääntymiselinten ja munuaisten eritteet. Yhteissuoli sijaitsee eläimen vatsapuolella, ja se tyhjenee takajalkojen välissä olevan peräaukon kautta. Joillakin salamantereilla tämä aukko (jota myös kloaakin aukoksi joskus kutsutaan) sijaitsee pullistuman huipulla, ja tämän pullistuman muoto on tärkeä sukupuolen määrittämisen tuntomerkki.

Takaisin sanaston alkuun

Ä

Äänirakko
Äänirakko on pehmeästä ihosta muodostuneita pussimaisia laajentumia, jotka sijaitsevat sammakon kurkun tuntumassa. Kun sammakko kurnuttaa, laajenevat äänirakot ilmapallon tavoin, ja tuottavat äänelle lisää kaikupohjaa. Ja näin ääni kantaa pidemmälle. Muina aikoina äänirakko on supussa, eikä juurikaan näy ulospäin. Äänirakon koko, muoto ja sijainti vaihtelee sammakkolajin mukaan, ja joillakin lajeilla se koostuu kahdesta erillisestä osasta. Äänirakkoja on vain koirailla, ja esimerkiksi lehtisammakoiden kohdalla niiden olemassaoloa voi käyttää sukupuolen määrittämisen keinona.

Takaisin sanaston alkuun