Tällä sivulla on kuvia erilaisista salamantereille ja sammakoille sisustetuista akvaterraarioista ja akvaarioista.
Tässä yksinkertaisessa mallissa on tarkoitus päästä edullisesti ja helpolla, mutta silti eläinten kaikki tarpeet täyttäen. Pohjan peittää ohut hiekkakerros. Vedenalaisena piilona toimii haljennut vanha kukkaruukku ja vesikasveja edustaa jaavansaniaispöheikkö joka killuskelee vedessä irtonaisena. Maa-alueena on korkkilauta, jonka päällä kasvaa vesifiikuksen oksa.
Tässä akvaterraariossa ei maalla ole kasvin lehtien ja kaarnan pinnanmuotojen lisäksi ole varsinaisia piilopaikkoja, mutta jos sellaisen haluaa rakentaa voi kelluvan kaarnankin päälle asettaa ylösalaisin vaikkapa kevyen muovisen kukkaruukun.
Saviruukun sijaan piilopaikkoina voisi käyttää myös muoviruukkuja tai muita (elintarvikemuovisia) muoviesineitä, joista ei liukene veteen mitään. Esimerkiksi pakasterasiat ovat osottautuneet käytännössä mainioiksi terraarion sisustuselementeiksi. Savi ja muovisisusteet ovat edullisia, ne on helppo pitää puhtaina ja ne tarjoavat eläimille täysin toimivia piilopaikkoja. Niiden ainoa miinus tulee siitä, etteivät savi-, ja erityisesti muoviastiat ole kovin kauniita tai luonnollisen näköisiä.
Jotkin eläimet viettävät aikaansa mielellään matalassa, muutaman sentin syvyisessä vedessä. Sen lisäksi ne kuitenkin tarvitsevat myös syvempää vettä, sekä kuivan maa-alueen. Tällöin näppärä ratkaisu rakentaa eri syvyisiä vesiosia on pengertää altaan toiseen päähän ranta.
Kuvan kellosammakkoterraarion oikea laita on jätetty vesialueeksi. Vasempaan laitaan on ensin aseteltu tiiliskiviä, jotka on peitetty pohjasoralla. Näin on saatu aikaiseksi vasemmalle vedenpinnan yläpuolelle kohoava maa-alue ja sitä edeltävä rantamainen matalamman veden alue. Luonnollisesti koko rannan voi rakentaa pelkästä sorasta ilman (tiilis)kiviä, mutta suurten kivien ansiosta usein hinnakasta akvaariosoraa tarvitaan paljon vähemmän.
Terraario on sisustettu hyvin reheväksi. Vedessä kasvaa jaavansammalta sekä muita vesikasveja ja maa-alueella vesifiikusta. Vesifiikus käytännössä peittää kaiken maa-alueen versojensa alle, joten yhdessä takanurkassa olevan kivi rakennelman kanssa se tarjoaa runsaasti piilopaikkoja sammakolle.
Tämän terraarion rakenteeseen pääsee tutustumaan tarkemmin sen perustamista esittelevän kuvasarjan avulla.
Jos eläimilleen haluaa luoda rannan, mutta sen pengertämiseen ei ole käyttää niin paljoa soraa ja/tai tiiliä/kiviä kuin yllä oleva malli edellyttää voi rannan rakentaa myös ilman niitä. Tämän kuvan akvaterraarion taustalla kulkee lasilevy. Levy on tuetu alapäästään pakasterasian päälle. Ylälaita nojaa akvaarion lasiseinää vasten. Koska levyn on hieman pidempi kuin itse akvaario, pysyy se paikallaan tukevasti vaikkei sitä ole erityisesti mitenkään kiinnitetty. Lasilevyn päälle on levitetty ohut kerros soraa ja aseteltu useampia vesifiikuksen oksia, jotka yhdessä luovat hyvin rehevän rantamaiseman.
Normaalisti allas on rehevämpi, sillä siellä on vedessä myös oikeassa laidassa vesikasvillisuutta. Kasvit on kuitenkin poistettu kuvan ottamisen ajaksi, sillä ne peittivät rannan muodostavan lasilevyn lähes kokonaan näkyvistä. Vasemmassa laidassa, lasin alla piilossa pulputtaa pieni sisäsuodatin.
Tässä himpun toisenlainen versio lasilevyn käyttämisestä maa-alueen luomiseen. Edellisestä poiketen levy on tuettu vaakatasoon tiiliskivien päälle, ja muodostaa näin koko pinta-alaltaan maata akvaterraarion takaosaan. Levyn alle jää runsaasti uimatilaa, mutta toisaalta sen päälipuoli muodostaa huomattavan suuren maa-alueen. Ratkaisu sopii tilanteisiin joissa yhteen ja samaan altaaseen pitää saada sekä runsaasti vettä, että paljon maapinta-alaa. Ruukuissaan kasvavat vesifiikukset luovat piilopaikkoja maalle.
Edelliset altaat olivat hyvin vehreitä. Tämä allas on sisutettu luonnossa vuoristopuroissa asuville eläimille, joten se on luonteeltaan täysin erilainen. Kasveja on vain muutamia, ja valtaosa sisustuksesta ja piilopaikoista koostuu kivistä ja puukappaleista. Oikeaan takanurkkaan on lisäksi puunpalojen taakse ja alle piilotettu voimakas suodatin, joka pitää veden virtaavana.
Painavia kiviä ja kantoja asetellessa tulee pitää huoli siitä, etteivät ne pääse liikkumaan tai kaatuilemaan. Eivät edes silloin kun eläimet tönivät niitä tai kaivelevat soraa niiden ympäriltä.
Esimerkiksi kynsisammakot, aksolotlit ja lisääntymisaikaan kylkiluuvesiliskot (kuvassa) tarvitsevat akvaarion, jossa veden syvyys on selvästi suurempi kuin edellisissä akvaterraariossa. Niinpä näille lajeille akvaario täytetään (lähes) täyteen vettä ja se sisutetaan erilaisin vesikasvein ja mahdollisin muin sisustein samaan tapaan kuin kala-akvaariokin. Jos eläimet tarvitsevat mahdollisuuden nousta maalle, voi sen tarjota pinnalla kelluvan korkkilautan muodossa.
© 1999-2022 | Niina & Joonas Gustafsson