Monista muista herppieläinryhmistä poiketen sammakot ja konnat ääntelevät, kukin lajilleen tyypillisellä tavalla. Näin ollen niitä voi havainnoida ja määrittää ääntelystä samalla tavoin kuin ornitologit määrittävät lintuja laulusta. Eri lajeja on Euroopassa kuitenkin useita kymmeniä ja osa niistä kuulostaa hyvinkin samanlaisilta. Jos niitä haluaa opetella tunnistamaan, on CD-muotoinen sammakkoäänite hyödyllinen hankinta. Opiskelun lisäksi levyä voi käyttää luonnonäänitaustana, vaikka omassa olohuoneessaan. Seuraavassa on esitelty kaksi levyä, joilla pääsee tutustumaan länsieurooppalaisen lajiston ääntelyyn.

Ensimmäinen kahdesta levystä on ruotsalainen Spelläten hos våra Nordiska groddjur. Nimensä mukaisesti tämä Pär Brännströmin ja Krister Mildin levy esittelee Pohjolassa tavattavaa lajistoa. Kuten monet luontoäänitteet, tämäkin kokonaisuus sisältää varsinaisen Cd-levyn lisäksi myös kansivihkosen, jossa levyn sisältöä on esitelty sanoin ja kuvin. Tämän levyn tapauksessa kansivihkonen on 23-sivuinen ja sisältää äänitteiden esittelyjen lisäksi myös yleistietoa sammakoiden ääntelystä ja havainnoinnista.

Vihkonen alkaa kahden sivun mittaisella tekstillä sammakoiden uhanalaisuudesta, minkä jälkeen vuorossa on puolenkymmentä sivua lisääntymisbiologiasta ja ääntelystä. Nämä luvut sisältävät monia mielenkiintoisia vinkkejä, jotka helpottavat myös eläinten tarkkailua luonnossa.

Kansivihkosen tärkein sisältö on kuitenkin Cd-levyn äänitteiden ja ääntelijöiden esittely. Kustakin lajista on esitelty lyhyesti sen ääntelyä ja tyypillisiä ääntelytilanteita. Visuaalisen lajimäärityksen tueksi tarjolla on mustavalkoinen piirroskuva kustakin lajista. Vaikka kansivihkonen on ruotsia, on levy käyttökelpoinen myös ruotsia taitamattomille: esittelyteksteissä on kunkin lajin nimi kaikkien Pohjolan kielten lisäksi myös englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, sekä tietenkin kansainvälisellä tieteen kielellä, latinaksi. Suomalaisissa nimissä silmään pistää se, että euroopanlehtisammakko on jostain syystä lyhennetty lehtisammakoksi ja syötäväsammakko yleistetty vihersammakoksi. Muutoin monikielinen nimeäminen on ilahduttavaa.

Itse levyltä jokaiselle lajille on annettu yksi raita, joka on koottu 1-3 eri tilanteessa nauhoitetusta äänitteestä. Tarjolla on äänitteitä yksittäisestä eläimestä, suuremmasta kuorosta ja joissain tapauksissa myös kauempaa nauhoitettuja näytteitä. Kaikki äänitteet ovat selkeitä ja niissä esiteltävä laji kuuluu kauniisti ja luonnollisesti. Vihkosessa äänitteistä on esitetty tilanteen ja paikan lisäksi äänitysaika tunnin tarkkuudella. Raidat ovat melko pitkiä: kutakin lajia kuullaan 3-4 minuuttia.

Lajikohtaisten ääninäytteiden jälkeen levyltä löytyy viisi sekakuoroäänitettä. Niillä voi opetella määrittämään eri lajeja toisistaan tyypillisistä sammakoiden sekakuoroista. Lajivertailuille on omistettu myös kaksi seuraavaa raitaa, joilla on esitetty vihersammakoiden keskinäisiä eroja. Näillä raidoilla eri lajit on erotettu eri kanaville niin, että esimerkiksi oikeanpuoleisesta kaiuttimesta kuuluu syötävä sammakko ja vasemmasta mölysammakko. Ratkaisu on erittäin näppärä tapa esittää näiden hyvin samalta kuulostavien lajien eroja. Sekä sekakuorot, että kanavaerotetut näytteet ovat kahden minuutin mittaisia, joten ne riittävät mainiosti pidempäänkin erojen maisteluun ja pohdintaan.

Kuten monet muutkin sammakkoäänitteet, tämäkin levy loppuu äänimaisemiin: äänitteisiin, joissa sammakoiden lisäksi kuullaan muita luonnonääniä kuten lintujen laulua ja tuulen huminaa puissa. Tällaiset luonnon äänimaisemat lähestyvät taiteellista teosta ja ovat rauhallisuudessaan miellyttävää kuultavaa kaupungin hälyyn tottuneelle kaupunkilaiselle. Tällä levyllä äänimaisemia on neljä kappaletta, kukin kestoltaan viisi minuuttia. CD:n kansivihkosen lopussa on vielä joitain käytännön vinkkejä sammakoiden tarkkailuun luonnossa. Aivan viimeiseltä sisäsivulta löytyy vielä levynkansimaailmassa maininnan arvoinen harvinaisuus: pienenpieni kirjallisuusluettelo.

Eurooppalainen lajisto ranskaksi

Jos tarve määrittää sammakoita ulottuu Pohjolan ulkopuolelle, täytyy CD:n olla laajempi. Tällöin mahdollisuudeksi nousee Jean C. Rochén Euroopan läntisten osien lajiston kattava Au pays des Grenouilles. Levyn 27-sivuinen kansivihkonen on pääosin ranskaa mutta tärkeimmät otsikot löytyvät myös englanniksi, samoin kuin esiteltävien lajien nimet. Luonnollisesti vihkosesta löytyvät myös lajien tieteelliset nimet, joten ranskaa taitamatonkin (kuten allekirjoittanut) tulee levyn kanssa suhteellisen hyvin toimeen. Tässä vaiheessa haluan osoittaa parhaimman kiitoksen Jouni Tuominiemelle, joka auttoi minua ranskankielisten tekstien kanssa tämän esittelyn kirjoittamisen mahdollistamiseksi.

Levy jakautuu kahteen osaan: lajikohtaiseen äänioppaaseen ja konserteiksi kutsuttuihin äänimaisemiin. Kansivihkonen keskittyy vain levyn sisältöön, sillä lyhyen alkupuheen lisäksi muuta yleistietoa sammakoista tai niiden tavoista ei ole tarjolla. Lajioppaan puolella levyn sisältämät lajit on esitelty taksonomisessa järjestyksessä. Jokaisesta suvusta on kirjattu ylös muutaman ranskalaisen viivan verran yleistietoa ja joka lajista pari lausetta ääntelystä, ulkoasusta ja käyttäytymisestä. Varsinaisista äänitteistä on kerrottu vähintään äänitysaika ja paikka, mutta joissain tapauksissa myös lisäkommentteja raidan sisällöstä. Lajia kohti raitoja levyllä on yhdestä neljään, ja niiden pituudet vaihtelevat minuutin molemmin puolin

Levyn jälkimmäisen osion kymmenen konserttiäänitettä ovat vähän pidempiä, noin puolentoista minuutin mittaisia. Ne on äänitetty niin että niissä kuullaan kahta tai useampaa sammakkolajia ja muita luonnon ääniä. Kuorot ovat valitettavasti keskittyneet joihinkin tiettyihin lajeihin: viherkonna, mölysammakko, euroopanlehtisammakko tai kellosammakko kuullaan lähes jokaisessa äänitteessä monien lajien puuttuessa kokonaan.

Äänitteet ovat tälläkin levyllä kauttaaltaan laadukkaita, joskin muutamalla raidalla varsinaisen lajin taustalta kuuluu muitakin lajeja jopa häiritsevän voimakkaina. Koska monesta lajeista äänitteitä on useampia, ei ongelma kuitenkaan ole kovin suuri. Koska eri tilanteet tällä levyllä ovat kukin omalla raidallaan on käyttäjän helppo etsiä kuunneltavaksi juuri haluttu tilanne. Levyn erikoisuuksiin kuuluu joidenkin vihersammakoiden kohdalla tunnistamisen helpottamiseksi normaalista hidastetut ääninäytteet ja muutamat vedenalaisella hydrofonilla tehdyt äänitteet. Maastossa näitä ääniä ei pääse kuulemaan, mutta mielenkiintoisuutensa ja opetuksellisen arvonsa vuoksi ne puoltavat paikkansa levyllä.

Vihkosen kuvituksen muodostaa keskiaukeamalta löytyvät piirroskuvat osasta oppaan lajeista. Kuvat ovat melko pieniä ja jollain tavalla karikatyyrimäisiä: lajit kyllä erottaa toisistaan, mutta kenttämäärityksen avuksi niistä ei ole. Yhteensä levyllä esitellään 33 ja lajikohtaisia ääninäytteitä on 59 kappaletta. Levyn laajuus on siis hyvä, tavallaan jopa liiankin kattava, sillä joissain tapauksissa nykytaksonomian mukaisia alalajeja tai maantieteellisiä aluemuotoja on nostettu omiksi lajeikseen. Aloittelijalle tämä voi olla hämäävää ja vaati tarkkaavaisuutta sekä jonkinlaista pohjatietämystä eurooppalaisesta lajistosta.

Kumpi levy minulle?

Levyjen saatavuus Suomessa on valitettavasti melko heikkoa Tuurilla niitä voi löytää kirja-, tai musiikkikaupan luontoäänitehyllystä tai paikallisesta kirjastosta, mutta varmin tapa levyn hankintaan lienee tilaaminen Internetin kautta (ulkomailta). Itselleen sopivan levyn valinta on aina henkilökohtainen kysymys. Omat ehtonsa asettaa kielitaito, sillä vaikka levyjä voi ruotsia tai ranskaa osaamattakin kuunnella mainiosti, syventää kansivihkosen lukeminen kuunteluelämystä huomattavasti.

Edellä esitellyt äänitteet ovat erilaisen lajiston lisäksi myös luonteeltaan hieman erilaisia. Ruotsalainen levy on sopivampi jokamiehen opiskelumateriaaliksi. Pääpaino on selkeästi eri lajien ominaispiirteissä ja erilaisessa lisätiedossa, kun taas ranskalainen levy on suoraviivaisempi äänikokoelma, jolta äänten täysipainoinen kuuntelu ja opiskelu vaatii vähän lisävaivaa ja viitseliäisyyttä. Toisaalta sen käytettävyyttä äänitekokoelmana parantaa se, että samasta lajista eri tilanteissa tehdyt äänitteet ovat omilla raidoillaan. Teknisesti kumpikin levy on niin hyvätasoinen, että sen puolesta valintaa ei tarvitse tehdä.

English abstract

This text reviews two European CD recordings about amphibians. Both CDs include several good quality recordings of species that are discussed and a few general sound landscapes. Some basic information about species can be found in booklets that are included. Swedish Spelläten hos våra Nordiska groddjur – Frogs and toads of Britain and northern Europe also has some basic information about frogs’ breeding and tips for observing them in nature, and thus is more suitable for beginners. French Au pays des Grenouilles – Frog Talk is more straightforward collection of recordings, including 33 Western European species. Booklet of both Cds’ also includes scientific and English names for the animals, but the Swedish one has names also in all Scandinavian languages and in French and in German. Technically both CDs are fairly well and can be recommended to anyone who is willing to learn to identify frogs by voice or just enjoy beautiful sounds of the nature..