Jauhomadot, buffalomadot ja hinkalokuoriaiset

Kasvatamme itsekin kaikkia kolmea lajia, mutta emme pysty tässä julkaisemaan käyttämiämme viljelyalustan reseptejä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei meillä ole mitään vakioreseptejä! Sen sijaan toimimme niin, että jauhotoukille käytetään niitä jauhoja, suurimoita ja hiutaleita, joita on kulloinkin kaapissa, sattuu olemaan. Viljatuotteiden lisäksi olemme satunnaisesti laittaneet viljelmiin muitakin kuivatuotteita, kuten leivänmuruja, kuivahiivaa, myslejä (kaikkine kuivahedelmineen), lemmikkijyrsijöille tai -linnuille tarkoitettuja kuivaravintoseoksia sekä maissitärkkelystä. Tarkkoja raaka-aineita tai niiden keskinäisiä määräsuhteita tärkeämpää viljelyalustan kasaamisessa onkin se, että seoksessa tulee olla jauhojen lisäksi myös karkeita ainesosia, jotka pitävät alustan ilmavana.

Kuivaruokien lisäksi jauhotoukat tarvitsevat nestettä. Näppärä tapa tarjota sitä toukille on levittää viljelyalustan päälle vihanneksia, hedelmiä tai juureksia. Sopivia ovat mm. erilaiset salaatit, suikaleiksi pilkottu omena, peruna, porkkana. Mikäli viljelmässä on sisusteita, kuten kananmunakennoja tai talouspaperia, voi kosteat ruoat asettaa sisusteiden päälle. Tällöin vihannekset eivät sotkeudu jauhoihin yhtä pahasti, ja ne on helpompi poistaa viljelmästä, kun ne ovat kuivuneet. Jos kosteat aineet alkavat homehtua, tulee ne poistaa, ja tarkastaa, ettei home ole päässyt leviämään kuiva-aineisiin.

Käytännössä toukat eivät muuta hoitoa tarvitsekaan kuin sen, että niille lisätään uutta kosteaa ruokaa sitä mukaa kun ne ovat syöneet edellisen. Vähitellen toukat syövät myös viljatuotteet ja tuottavat tilalle ulostetta. Tämän seurauksena alun perin valkea jauhoseos tummuu vähitellen, ja muuttuu lopulta likimain puhtaaksi ötökänulostejauheeksi. Niinpä pohjaa tulee uusia toisinaan. Käytännössä homman voi hoitaa joko niin, että aika ajoin kaikki toukat ja kuoriaiset kerätään pois viljelmästä, ja ne laitetaan kokonaan uuteen, tuoreeseen viljelmään. Vaaleiden toukkien erottamiseen jauhoista voi apuna käyttää eri karkeuksisia siivilöitä. Kaikista pienimpien toukkien ja koppiaisen munien löytäminen on kuitenkin koko lailla mahdotonta, joten vanhakin pohja kannattaa säilyttää, ja kerätä loput ötökät talteen sitten kun ne ovat kehittyneet ja kasvaneet suuremmiksi ja helpommin löydettäviksi.

Toinen vaihtoehto viljelmän siirtämiseen tuoreeseen alustaan on vaiheittainen siirto: kaikki kuoriaiset siirretään tuoreeseen viljelmään sitä mukaa kun niitä kuoriutuu koteloista. Kuoriaiset ovat tummia, joten ne on helppo löytää viljelmästä ilman siivilääkin ja siirtää viljelmästä toiseen vaikkapa käsin. Siirretyt kuoriaiset munivat tuoreeseen pohjaan, toukat kehittyvät siellä, ja ajan kanssa uusi viljelmä kuhisee toukkia. Myös vanha viljelmä säilytetään, ja sinne jääneet toukat syötetään sammakoille sitä mukaa kuin niitä kuluu. Jos osa toukista ehtii koteloitua ja/tai muuttua kuoriaisiksi, ne siirretään uuteen viljelmään muiden kuoriaisten sekaan.

On tapa kumpi tahansa, käytännössä siirto tarkoittaa kahden viljelmän ylläpitämistä rinnakkain, ainakin siirtymävaiheen aikana. Onneksi vaihtoja viljelmästä toiseen ei tarvitse tehdä kuin kerran – muutaman kerran vuodessa. Tarkka vaihtoväli riippuu viljelmän koosta ja ötököiden määrästä. Viljelmästä on helppo paljain silminkin nähdä, milloin se on muuttumassa kovin tummaksi, joten oikean vaihtoajan huomaa kyllä. Ja ötökät selviävät myös ulosteissa kasvatusseoksessa melko pitkään, joten viljelmä ei kuole välittömästi sen muututtua kovin kakkaiseksi. Mutta toki likaisuus heikentää viljelmän toimintaa.

Jos viljelyn tuloksen haluaa erityisesti maksimoida, voi käyttöön ottaa kolmannenkin astian, kotelokupin. Ainakin jauhopukit voivat nimittäin olla kannibaaleja, jolloin kuoriaiset ja toukat syövät lajitoveriensa avuttomia kotelovaiheita. Tämä estetään siirtämällä kotelot erilliseen kuppiin turvaan. Toukat tai kuoriaiset eivät kiipeä pystysuoraa seinää pitkin, joten kotelokuppina voi käyttää mitä tahansa pientä kippoa, joka laitetaan viljelmään, ja johon kotelot nostellaan aina kun niitä löytyy. Kun kotelo kupissa kuoriutuvat koppakuoriaisiksi, voi ne vapauttaa takaisin viljelmään. Tai halutessaan siirtää tuoreeseen viljelmään. Kotelovaiheessa otukset eivät liiku eivätkä syö mitään, joten kotelokupissa ei tarvitse olla ravintoa tai muitakaan sisusteita. Jos koppakuoriaisten haluaa antaa itse kiivetä pois kupista takaisin viljelmään, voi kupin laitaa vasten asettaa jonkinlaisen rampin jota pitkin koteloitunut kuoriainen pääsee pois kotelokupista.

Toukkien ravintoarvojen parantaminen

Pelkillä viljatuotteilla eläneet jauhotoukat eivät ole kovin ravinnepitoista ravintoa sammakkoeläimille. Mutta jos toukat ovat eläessään syöneet runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä ruoka-aineita, sisältävät myös ötökät itsessään runsaasti näitä sammakoille hyödyllisiä aineita. Tätä ravintoeläinten vitaminointitapaa kutsutaan Suomessakin englanninkielisellä termillä ”gut-loading”. Gut-loadingin nimissä viljelyalustaan kannattaa lisätä akvaariokalojen hiutaleruokia, jyrsijöille ja linnuille suunniteltuja kuivaravintoseoksia ja erilaisille eläimille suunniteltuja kuivapellettejä (jotka tarvittaessa voi ennen lisäämistä jauhaa). Kaikki vitaminoitu ja vitamiinipitoinen, jonka jauhotoukat syövät on aina kotiinpäin!

Gut-loadingin toinen muoto on se, että tietyllä ruokintakerralla sammakoiden ruoaksi tarkoitetut toukat poimitaan viljelmästä jo edellisenä päivänä, ja ne laitetaan vuorokaudeksi pieneen astiaan, jossa niille on ravinnoksi vain ja ainoastaan jotakin sammakkoeläimille tarkoitettua vitamiini-hivenaine -jauhetta. Tällöin toukat syövät viimeisen vuorokautensa tätä puhdasta vitamiiniseosta, ja tällöin niiden ruoansulatuskanava on maksimaalisen täynnä tätä vitamiinia kun ne tarjotaan sammakoille ruoaksi.

Kaikista parhaan tuloksen saa, jos ravintoeläimille tarjoaa jonkin verran vitamiineja koko niiden kasvun ajan, sekä tehostetusti viimeisen vuorokauden ajan.

Tarkempi katsaus eri lajeihin

Vaikka kaikkien tällä sivulla mainittujen lajien perushoito on saman tyyppistä, on eri kovakuoriaslajien välillä on myös eroja. Niihin tutustutaan seuraavan taulukon avulla: