Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä selkärankaisia, jotka nousivat maalle. Tunnetuimpia ensimmäisistä sammakkoeläinmäisistä otuksista olivat devonikaudella eläneet Ichthyostega ja Acanthostega -sukujen eläimet. Niitä tavattiin maapallolla noin 360 miljoonaa vuotta sitten. Niillä oli neljä jalkaa ja keuhkot, mutta ilmeisesti ne viettivät suurimman osan ajastaan matalassa vedessä vesikasvien seassa tallustellen, eivätkä niinkään kuivalla maalla.
Kivihiilikaudella (355–290 miljoonaa vuotta sitten) suuret sammakkoeläimet hallitsivat jättimäisten itiökasvien peittämää maailmaa. Permikaudella (290–250 miljoonaa vuotta sitten) alkumatelijat kehittyivät ja alkoivat syrjäyttää sammakkoeläimiä, kunnes kauden lopulla maapallon laajuinen ekokatastrofi tuhosi 90 prosenttia sen ajan maailman maaselkärankaisista, ja siinä samalla monet sammakkoeläimistä. Katastrofin jälkeen triaskaudella matelijat veivät voiton muista eläinryhmistä, ja kehittyivät mm. dinosauruksiksi. Joitakin jättimäisiä sammakkoeläimiä tavattiin kuitenkin vielä dinosaurustenkin aikakaudella.
Muinaisina aikoina sammakkoeläinlajisto oli siis paljon monimuotoisempaa kuin nykyään. Osa lajeista myös kasvoi paljon nykyisiä sammakkoeläimiä suuremmiksi. Eräs tunnetuimmista (ja ajallisesti nuorimmista) esimerkeistä lienee viiden metrin mittaiseksi ja arviolta 500 kilon painoiseksi kasvanut salamanterimainen Koolasuchus cleelandi, joka eli rinnan dinosaurusten kanssa liitukauden puolivälin Etelämantereella noin 100 miljoonaa vuotta sitten.
© 1999-2022 | Niina & Joonas Gustafsson