Kun sopivan kokoinen terraario on hankittu, ensimmäinen vaihe on tarvittavan tekniikan paikalleen laittaminen. Tämän jälkeen alkaa terraariosuunnittelun taiteellinen vaihe, terraarion sisustaminen. Työ alkaa pohjamateriaalin valinnalla, jonka jälkeen asetellaan kasvit ja muut somisteet.
Sisustamisessa saa mielikuvitustaan käyttää vapaasti, kunhan pitää mielessään muutaman perusseikan:
Usein kannattaakin selvittää itselleen millainen eläinten luonnollinen elinympäristö on, ja sitten pyrkiä jäljittelemään sitä. Tällöin ympäristöstä tulee eläimille sopiva, ja ihmissilmää miellyttävän luonnollisen näköinen. Toisaalta luonnonmukaisuuden tavoittelu usein vaikeuttaa yllä olevan listan toisen säännön, helpon puhdistettavuuden toteuttamista, joten lopullinen terraario on aina kompromissi näiden kahden välillä.
Luonnollisen oloisia konnaterraarion pohjalle sopivia materiaaleja ovat mm. lehtikarike, sammalet, lannoittamaton turve, hiekka, puunkuorihake tai näiden yhdistelmät.
Monet näillä sivuilla esiteltävät sammakot elävät luonnossa maan alle kaivamissaan koloissa. Niinpä niiden täytyy myös terraariossa päästä kaivautumaan. Tästä syystä pohjamateriaalia täytyy olla niin paljon ja paksulti että sammakko pääsee kaivamaan siihen haluamiaan käytäviä. Jos kyseessä on kaivautuva laji, tulisi pohjalla olla kaivautumisen sallivaa pohjamateriaalia vähintään 10 cm paksudelta. Jos syystä tai toisesta on mahdotonta laittaa paksua materiaalikerrosta koko terraarion pohjalle, tulee sitä kasata ainakin johonkin tiettyyn terraarion osaan paksummin, tai asettaa terraarioon erillinen muoviastia, jossa pohjamateriaalia on runsaasti. tällaisen kaivelulaatikon koon tulee, kaivelijan mukaan, vaihdella irtokarkkilaatikon ja kenkälaatikon välillä.
Kaivamisen lisäksi pohjamateriaalin toinen tärkeä tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja vapauttaa sitä vähitellen ilmaan, mutta pysyä samaan aikaan homehtumattomana ja helposti puhdistettavana eläinten jätöksistä. Ja tietenkin pohjan on myös edes jossain määrin miellytettävä terraariota katselevien ihmisten silmää.
Meillä on käytännössä siirrytty käyttämään konnien ja konnamaisten sammakoiden terraarioiden pohjamateriaalina yksinomaan lannoittamatonta turvetta. Se on luonnollisen näköistä, edullista (65 litran säkki maksaa muutaman euron), siihen on helppo kaivautua ja kaivaa luolia, ja mikä tärkeintä, turve itsessään ei homehdu tai muuten pilaannu ja ala haista. Puunkuorihake, sammal ja muut ”tuorekasveista” peräisin olevat materiaalit alkavat kosteassa ja lämpimässä trooppisten konnien terraariossa aikaa myöten homehtua turhankin nopeasti. Pieniä sammallaikkuja on kuitenkin näppärä käyttää yksittäisinä koristeina. Pienen sammalmäärän vaihtaminenkin uuteen sen mentyä pahaksi on melko vaivaton työ.
Elävät kasvit luovat terraarioon luonnollista tunnelmaa, ovat kauniita ja pitävät yllä terraarion kosteus-, ja happitasapainoa. Suurin osa kodeissamme kasvavista huonekasveista on kotoisin trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta, samanlaisista oloista kuin sammakotkin. Koska erilaisia huonekasveja on satoja erilaisia, on niiden joukosta helppo löytää omaan terraarioon sopivat lajit. Koska kaikki aikuisen konnat syövät eläinperäistä ravintoa, ei edes kasvien mahdollisesta myrkyllisyydestä tarvitse huolehtia. Hyväksi todettuja, helppohoitoisia kasveja terraarioon ovat mm. kultaköynnös, saniaiset, herttaköynnösvehka, muratti, rönsylilja ja vesifiikus.
Koska monet konnat kaivelevat pohjamateriaalia on kasvit näppärintä asettaa terraarioon omissa ruukuissaan. Muussa tapauksessa konnat kaivavat ne juurineen ylös maasta alta aikayksikön. Jos ruukku on niin suuri, että konna mahtuu kaivautumaan siihenkin, voi ruukun mullan päälle koettaa asetella isoja laakeita kiviä jotka estäisivät kaivelemisen. Joissakin tapauksissa estäminen on kuitenkin mahdotonta, joten on parasta jättää kaikista herkimmät kasvit muun käyttöön ja valita konnaterraarioon vain erityisen sitkeitä kasveja.
Helppo ja edullinen tapa hankkia kasveja terraarioon on kasvattaa niitä itse pistokkaista. Pistokas on isommasta kasvista leikattu viidestä viiteentoista senttinen pätkä. Erityisesti monet köynnöskasvit leviävät luonnossakin pistokkaiden kautta, mutta terraarion lämpimässä ja kosteassa ympäristössä monet muutkin kasvit on mahdollista saada kehittämään toimivat juuret pistokkaalle. Pistokkaan kasvatus on helppoa: katkaistu varsi tökätään osittain veteen. Pian veden alla olevaan osaan alkaa muodostua valkeita juuria, jotka kasvavat nopeasti. Kun juuret ovat vähintään joidenkin senttimetrien mittaiset, voidaan kasvi istuttaa hyvin kosteaan multaan tai vesiviljelyyn.
Vesiviljely on terraario-olosuhteissa kätevä tapa kasvattaa kasveja. Valitse kasville jokin vettä pitävä ruukku tai muu astia, ja täytä se akvaariosoralla ja vedellä. Tämän jälkeen kasvi istutetaan soraan. Ruukun voi kaivaa terraarion pohjamaterialin sekaan niin, että ruukun pohja on tukevasti terraarion pohjaa vasten. Tällä pyritään estämään se, etteivät konnat kaiva koko ruukkua ylös pohjamateriaalista. Niin kauan kun vesi ei pääse kuivumaan ruukusta viihtyvät ja kasvavat kasvit mainiosti ilman multaakin.
Jos kasvit menestyvät terraariossa, kasvavat monet lajit nopeasti liian suuriksi terraarioon. Kasvistoa on hyvä silloin tällöin karsia hyvinkin voimakkaasti. Karsituista oksista saa pistokkaita, ja sitä kautta uusia pikkukasveja uusiin, tai vaikka kaverin terraarioihin. Kasveja voi myös siirtää pois terraariosta, vaikka ikkunalautaa koristamaan tavallisiksi huonekasveiksi. Vesiviljelyä voi jatkaa myös terraarion ulkopuolella, mutta myös multakasvatukseen siirtyminen on mahdollista.
Oksat, kivet, juurakot ja muut luonnonsomisteet tuovat terraarioon ilmettä, luonnollisuutta ja mikä tärkeintä, piilopaikkoja sammakoille. Terraarion sisustamiseen voi käyttää lähes kaikkia luonnosta löytyviä elementtejä, kunhan muistaa muutaman perusseikan. Kaikkien terraarioon tuotavien esineiden pitää ensinnäkin olla myrkyttömiä, joten suurten teiden tai muiden saastelähteiden läheltä ei materiaalia kannata kerätä. Toisekseen materiaalien on oltava puhtaita niin irtoliasta kuin tuholaisista. Metsästä löytyneessä puunpalassa voi asustaa vaikka mitä hyönteisiä, jotka lämpimiin sisätiloihin päästyä leviävät kaikkialle. Peseminen ja mahdollisesti keittäminen auttavat puhtauteen.
Kiviä terraarioon valitessa tulee välttää raskasmetalleja tai liukenevia ainesosia (esimerkiksi kalkki) sisältäviä kivilajeja. Nämä ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia, joten kiviä valitessa tärkeimmät ominaisuudet ovatkin koko, muoto ja väri. Tarpeen ja oman luovuuden mukaan kiviä voikin käyttää melko vapaasti.
Luonnossa konnat ja konnamaiset sammakot viettävät päivät piilossa juurakoiden onkaloissa, kaatuneiden lahopuiden sisällä, kivenkoloissa, maakäytävissä ja muissa maan rajassa sijaitsevissa kosteissa ja hämärissä paikoissa. Niinpä erilaiset piilopaikat ovat myös terraariossa tärkeitä sisustuselementtejä. Terraariossa tulisi olla niin monta piilopaikkaa, että jokainen yksilö löytää halutessaan oman yksityisen piilonsa. Piilopaikkoja tulisi myös olla eri osissa terraariota niin, että osa piiloista olisi lämpimämpiä, osa viileämpiä. Piilopaikkoja valitessa ei kannata ajatella ainoastaan niiden alapuolia, vaan myös yläpinnat voivat olla käyttökelpoisia. Esimerkiksi kaarevat kaarnanpalat tarjoavat allaan eläimelle piilopaikan samalla kun yläpinta toimii kiipeilypaikkana ja tuo vaihtelua terraarion tasaiseen maastoon, sekä ja uusia pohjapinta-alaneliöitä konnien käytettäväksi.
Myös monia muita kuin luonnon materiaaleja voi käyttää somistukseen: esimerkiksi väärinpäin käännetystä lautasesta syntyy suojapaikkaisommallekin sammakolle ja tyhjästä makeisrasiasta loistava uima-allas terraarion pohjalle. Muutaman perussäännön jälkeen vain mielikuvitus asettaa rajoja sille, mitä kaikkea terraarion sisustukseen voi käyttää. Etsittäessä uimapaikkoja, mahdollisia syöttökuppeja ja muita keinotekoisia sisusteita on kätevintä käyttää keraamisia tai elintarvikemuovisia astioita, joista löytyy laaja valikoima erilaisia astioita erilaisiin käyttöihin, jotka ovat helppoja puhdistaa ja mikä tärkeintä, jotka varmasti ovat myrkyttömiä. Jos astiaa voi käyttää elintarvikkeiden säilyttämiseen on se varmasti myös turvallinen sammakkoterraarioon.
Konnat ja muut maan rajassa elävät eläimet eivät ole vesieläimiä. Siitä huolimatta ne tarvitsevat jonkin paikan, johon ne voivat mennä kastautumaan. Niinpä terraarioon tulee asettaa jokin noin 5 cm syvyinen astia, joka täytetään vedellä. Astiaan on hyvä laittaa kivi, tai jokin muu apukeino, jota pitkin eläimet pääsevät helposti veteen, ja erityisesti ylös vedestä. Altaan pitää olla sen kokoinen, että terraarion asukkaat mahtuvat halutessaan mukavasti veteen, vaikka kaikki kerralla.
Jos eläinten toivoo lisääntyvän, on terraarioon lisääntymisajaksi asetettava selvästi suurempi vesiastia johon konnat pääsevät kutemaan. Tai sitten koko terraarion on lisääntymisaikana annettava muuttua akvaterraarioksi, mikä vastaa joidenkin sammakoiden elinalueiden luontaisia sadekausista syntyviä tulvia.
© 1999-2023 | Niina & Joonas Gustafsson