Kynsisammakoiden hoito

Vedessä elävien sammakoiden hoito vaatii säännöllisiä, useita kertoja viikossa toistuvia hoitotoimia. Näistä tärkeimpiä ovat eläinten tarkkailu, veden ja altaan puhtaanapitoon liittyvät toimet, sekä eläinten ruokinta.

Veden laatu ja osittaiset vedenvaihdot

Vaikka akvaariossa olisi kuinka hyvä suodatin tahansa, ovat veden laadusta huolehtiminen ja säännölliset vedenvaihdot tärkeä osa veden puhtaanapitoa. Suodatin kyllä poistaa vedestä irtoroskaa ja jopa puhdistaa vettä, mutta kaikkeen sekään ei pysty. Niinpä veden laatua tulee seurata, ja vettä vaihtaa tuoreeseen seurannan tulosten mukaisesti ja säännöllisesti.

Kaikkea vettä ei kuitenkaan pidä koskaan vaihtaa kerralla. Hanasta tai kaivosta tuleva vesi on aina erilaista kuin altaassa jo seissyt vesi, joten jos kaiken veden vaihtaa kerrallaan, muuttuvat veden kemialliset ominaisuudet sammakoiden kannalta kerralla aivan valtavasti. Siksi on parempi vaihtaa pieni osa vedestä kerrallaan. Jotta vettä kuitenkin vaihtuu tarpeeksi, täytyy näitä pieniä osittaisia vaihtoja tehdä useammin. Hyvä, usein toimiva nyrkkisääntö, jolla pääsee alkuun se, että vedestä vaihdetaan kerran viikossa 1/4–1/3. Tämä riittää monissa tapauksissa pitämään veden laadun jatkuvasti hyvänä ja tasaisehkona.

Kaikissa tilanteissa kerran viikossa vaihto ei kuitenkaan riitä, ja tällöin vedenvaihtojen väliä tulee tiuhentaa. Riittämättömyyden huomaa ongelmista altaassa: kuolevat tai huonosti voivat vesikasvit, erittäin voimakas levän kasvu, pahalta haiseva tai likaisen näköinen vesi, tai kohonneet nitraatti- tai nitriittiarvot (joita voidaan mitata akvaarioliikkeestä saatavilla kemiallisilla testeillä) voivat kaikki olla merkkejä siitä että vesi ”ei voi hyvin”. Jos veden laadussa havaitaan ongelmia, tulee vedenvaihtoväliä tiuhentaa. Jos vaihtoväli on huomattavan tiheä (joka päivä tai joka toinen päivä), ei vedestä tule kerrallaan vaihtaa kuin yksi kymmenesosa.

Veden laadun tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota uuden akvaarion perustamisen yhteydessä, ja silloin kun altaassa tapahtuu jokin suuri muutos. Esimerkiksi jos altaaseen hankitaan uusia eläimiä, kasveja tai suodatusjärjestelmä. Muina aikoina silmät tulee toki pitää auki ja muutaman kerran vuodessa veden kemialliset ominaisuudet on hyvä tarkastaa testien avulla, jotta myös hitaammin tapahtuvat muutokset tulee havaittua. Mutta yleensä ”tasapainon” saavuttanut allas, jossa vettä vaihdetaan riittävästi ja jossa ei tapahdu sisäisiä muutoksia on vakaa ja vesi pysyy rutiininomaisten hoitotoimien avulla hyvänä ilman sen suurempaa vaivaa.

Vettä vaihdettaessa altaasta pois imettävä vesi on näppärintä poistaa lapon avulla. Lappo toimii samalla imurina, jonka avulla pohjalta voi imuroida pois sinne vajonnutta moskaa. Jos altaassa on pohjalla soraa tai hiekkaa, voi lappoletkun päähän asentaa erityisen suuttimen, jonka avulla lapolla voidaan puhdistaa myös pohjamateriaalia. Tallaisia lasisia tai muovisia suuttimia myydään akvaarioliikkeissä, mutta sellaisen voi valmistaa helposti itsekin vaikkapa muovisesta virvoitusjuomapullosta. Yhdellä vedenvaihtokerralla pystyy suuttimen avulla käymään läpi vähintään osan pohjasta, ja imuroimaan sieltä pois sinne vajonnutta ulostetta ja muuta moskaa. Myös pohjan imurointi on tärkeä osa vedenvaihto-operaatiota, sillä vaikka moska ei avovedessä lillukaan, on se silti akvaariossa huonontamassa veden laatua. Ja siksi sen pois saaminen on tärkeää.

Akvaarioon lisättävää uutta vettä voi halutessaan seisottaa sangossa muutaman vuorokauden verran ennen sammakoille kaatamista. Jotkut käyttävät uuden veden käsittelyyn myös kemiallisia akvaarioon suunniteltuja vedenparannusaineita. Suomessa vesijohtovesi on kuitenkin normaalisti sellaisenaan sopivaa käytettäväksi, eikä se välttämättä tarvitse seisotus- tai kemiallista käsittelyä. Itse emme koskaan ole vedenparannusaineita käyttäneet, ja seisottaminen suoritetaan vain poikasille, sairaille tai muuten erityisen herkille eläimille tarkoitetulle vedelle. Normaalitilanteesta otamme korvaavan veden suoraan hanasta sellaisenaan.

Lisätietoja akvaarion vedenlaadusta ja sen ylläpitämisestä löytyy lukuisista akvaariokaloja käsittelevistä kirjoista, nettisivuilta ja keskustelufoorumeilta. Se mikä pätee makean veden kalojen veteen, pätee myös akvaariossa elävien sammakoiden veden hoitoon.

Muut säännölliset hoitotoimet

Tärkein sammakoiden päivittäiseen hoitoon kuuluva asia on eläinten tarkkailu: hoitajan tulee joka päivä vilkaista akvaarioon ja katsoa että kaikki on hyvin: sammakot ovat kunnossa, mahdolliset suodattimet, lämmittimet ja valaisimet toimivat, vesi on sopivan lämpöistä, eikä vedessä ole mitään sinne kuulumatonta. Jos altaassa lilluu syömätöntä ruokaa, kuolleita kasvinlehtiä tai muuta roskaa, pitää se poistaa. Jos lasit ovat kovasti levääntyneet, kannattaa ne puhdistaa. Jos levää kertyy erityisen paljon sisusteiden pinnoille, voi sisusteet toisinaan poimia ylös altaasta ja pestä harjalla. Ja niin edelleen. Jos altaassa on suodatin, tulee sitä puhdistaa suodattimen mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti.

Jos osittaiset vedenvaihdot suorittaa tarpeeksi usein ja säännöllisesti, sekä suorittaa muut päivittäiset hoitotoimet huolella, ei akvaariota tarvitse tyhjentää ja pestä kokonaan käytännössä koskaan. Tämä on hyväksi myös sammakoille, sillä suursiivous vaatisi niiden kiinni ottamisen, mikä aiheuttaa niille turhaa jännitystä ja stressiä. Kaikki normaalit säännölliset hoitotoimet, myös osittaiset vedenvaihdot ja pohjan imuroinnin, voi suorittaa ilman että sammakoita tarvitsee poistaa altaasta.

Jos vastaan kuitenkin tulee tilanne, jolloin sammakko on pakko altaastaan pyydystää, ei toimenpiteeseen pidä käyttää akvaariohaavia. Haavin silmukat tarttuvat helposti sammakoiden sormiin ja kynsiin, ja niiden ympärille puristuessaan silmukat voivat vahingoittaa herkkiä sormia ja varpaita. Paras tapa on pyydystää sammakko muoviastiaan, esimerkiksi tarpeeksi suureen pakasterasiaan ja nostaa eläin ylös vedestä tässä purkissa. Näin sammakkoa ei tarvitse nostaa kertaakaan kokonaan pois vedestä, eikä eläimeen tarvitse koskea käsin. Jos eläin viettää purkissa vähänkään pidemmän ajan, tulee purkin päälle laittaa rei’itetty kansi estämään pakoyritykset. Paljain käsin siirrettäväksi kynsisammakot ovat turhan liukkaita, hauraita ja rauhattomia.

Sammakkoon koskemista tulisi muutenkin aina välttää, sillä ihmisen iholla luontaisesti olevat rasvat ja suolat ovat haitallisia sammakon herkälle iholle. Sammakoiden herkkä iho on myös altis ihmiskynsien raapaisuille ja muille naarmuille. Toisaalta myös sammakon ihon eritteet voivat olla ihmistä ärsyttäviä, ainakin haavoihin, limakalvoille tai silmiin joutuessaan. Lisäksi pienet eläimet, kuten kääpiökynsisammakot ovat kokonaisuudessaankin niin hentoisia, että niitä on käsiteltävä erityisen varovaisesti.

Neljäs säännöllinen hoitotoimi on eläinten ruokinta, jota käsitellään erikseen Ravinto ja ruokinta -sivulla.