Salamanterieläinten akvaterraarion tekniikka

Jotta eläimille pystytään ylläpitämään niiden vaatimat elinolosuhteet, akvaterraarioon tarvitaan toisinaan teknisiä apuvälineitä. Yleisimpiä salamantereiden akvaterraarion teknisistä laitteista ovat valaisin ja suodatin.

Valaistus

Itse salamanterit eivät välttämättä vaadi erillistä valaisinta. Huoneesta akvaterraarioon kulkeutuva valo riittää eläinten tarpeisiin. Mutta jotta akvaterraarion mahdolliset kasvit viihtyvät paremmin, ja eläimetkin erottuvat paremmin katseltaviksi, kannattaa akvaterraarion päälle asettaa valaisin. Näppärin ratkaisu valaisuun on akvaarion päälle suunniteltu loisteputkivalaisin, jollainen kuuluu automaattisesti useimpiin akvaariopaketteihin. Loisteputki ei myöskään lämmitä kovin paljoa terraariota, mikä on usein viileästä pitäville salamantereille plussaa. Nykyään myös erilaiset led-pohjaiset valaisimet ovat yleistyneet, ja myös ne sopivat mainiosti salamanteriterraarioon, koska ne tuottavat vielä vähemmän lämpöä kuin loisteputki. UV-valoa, lämpölamppua tai muita erikoisvaloja salamanterit eivät tarvitse. Sopiva valoisan ajan pituus on noin 12 tuntia päivässä. Jos haluaa säästää omaa vaivaansa, ja taata aina tasaisen mittaisen vuorokauden, kannattaa valaisin kytkeä ajastimen päähän.

Veden suodatus

Suuret salamanterit tuottavat suuria määriä ulosteita. Vedessä eläessään uloste sekoittuu altaan veteen ja huonontaa veden laatua. Niinpä veden puhtaanapito on erityisen tärkeää salamantereiden akvaariossa ja akvaterraariossa.

Ulkoinen suodatin on hyvä apu tähän tehtävään. Akvaarion ulkopuolelle asennettava ”pönttösuodatin” on tehokas, eikä aiheuta akvaarion veteen samalla tavalla tärinää, värinää ja hurinaa kuin sisäseinään imukupeilla kiinnitettävä sisäsuodatin. Olen itse tehnyt, ja kuullut muiden tekevän havaintoja, joissa sisäsuodatin on merkittävästi häirinnyt vedessä eläviä salamantereita. Niinpä sisäsuodattimen käyttöä on syytä välttää.

Suodatinta voi käyttää myös veden virtauksen aikaansaamiseen. Erityisesti virtaavissa vedessä eläville lajeille, kuten Pachytriton-suvun melahännille virtaava ja pyörteilevä vesi on luontainen elinympäristö. Sen sijaan luonnossa seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä asuvien lajien altaan ulkoisen suodattimen sisään- ja ulostuloletkut on hyvä asetella niin, että virtaava vesi muodostaa akvaarioon mahdollisimman vähän kovia virtauksia tai pyörteitä.

Ulkoinen suodatus on toimiva vaihtoehto silloin, kun altaassa on vettä useita kymmeniä, tai satoja litroja. Mutta pieneen akvaarioon, jossa on ehkä vain 20-30 litraa vettä ulkosuodatin on liian tehokas ja liian järeä laite. Koska pienempiin vesimääriin suunniteltu sisäsuodatin voi häiritä eläimiä liikaa, on säännöllinen viikoittainen tai parin viikon välein tapahtuva osittainen vedenvaihto helpoin vaihtoehto veden puhtaanapitoon. Kerralla vedestä tulee vaihtaa 10-30%, ei koskaan kaikkea kerralla. Vaikka altaaseen suodattimen laittasikin, on hyvä muistaa ettei se poista osittaisten vedenvaihtojen tarvetta kokonaan, vaan korkeintaan harventaa niiden väliä.

Erilaisia suodattimia myyvät akvaarioliikkeet.

Lämpötilan hallinta

Ehdoton akvaterraarion lisävaruste on lämpömittari. Sen lisäksi että mittari on altaassa, tulee sitä myös tarkkailla osana päivittäistä hoitoa! Koska useimmat akvaattiset salamanterit tulevat lauhkeilta alueilta, ei asunnossa olevalla akvaterraariolla yleensä ole lämmittämisen tarvetta. Useimmille lajeille jopa 15-20 asteen lämpötilat ovat lähinnä tervetulleita talvisaikaan. Jos allasta kuitenkin täytyy lämmittää, näppärin ratkaisu on termostaalilla varustettu akvaariolämmitin.

Liikaa viileyttä yleisempi ongelma salamantereiden kanssa on liian korkea lämpötila. Erityisesti kesähelteiden aikaan. Ja tämä onkin hankalampi ongelma, sillä jäähdyttimiä ei juuri ole olemassa, tai ne ovat huomattavan kalliita. Useimmat lauhkeidenkin seutujen salamanterit kestävät melko hyvin hetkellisiä korkeita lämpötiloja, joten yleensä ne selviävät hellekausistakin ilman lisälaitteita. Oleellista on että altaan lämpötila edes öisin laskisi aavistuksen myös hellekauden aikaan. Hätätilanteista voi vettä yrittää viilentää vaihtamalla osa altaan vedestä viileämpään, korvaamalla päällyslasit verkolla (”kasvihuoneilmiö” poistuu) ja sammuttamalla valaistus (joka sekin tuottaa valon lisäksi myös lämpöä). Mikäli liika kuumuus on jatkuvaa, tulee akvaterraario siirtää viileämpään paikkaan.

Useimpia lajeja voi hyvin pitää kesäkaudella läpi vuorokauden myös ulos sijoitettussa akvaterraariossa. Kerrostalossa (lasittamaton) parveke, rivi- tai omakotitalossa terassi ovat mainioita, viileänä pysyviä paikkoja salamantereille kesäaikaan. Ulkona paikaksi sopiva on jokin seinän vierusta, jossa suora auringonpaiste ei osu altaaseen ainakaan keskipäivän aikaan. Eläimiä ulos vietäessä tulee kuitenkin varmistaa, etteivät villieläimet (kuten rotat tai varikset), naapuruston kissat tai pikkupojat pääse häiritsemään eläimiä.