Sammakkoeläimet terraariossa

Nuolimyrkkysammakoiden terraario ja sen sisustaminen

Nuolimyrkkysammakot tarvitsevat asunnokseen terraarion. Terraarioksi näppärin valinta on erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltu lasinen terraario, jossa on etupuolella liukuovet. Toki myös muunlaisia terraarioita tai akvaariosta kasattuja terraariota voi käyttää, mutta erityisesti terraarioksi suunniteltu allas on yleensä toimivin. Esimerkiksi akvaariosta rakennetussa terraariossa toimivan ilmanvaihdon järjestäminen voi osoittautua oletettua hankalammaksi. Näppärä harrastaja luonnollisesti voi valmistaa terraarion myös itse lasista, vesivanerista, tai muusta kosteutta ja vettä kestävästä materiaalista.

Terraarion koko

Nuolimyrkkysammakot ovat melko pieniä eläimiä, joten ne eivät tarvitse valtavan suurta tilaa. Muutamalle eläimelle riittää yleensä 40 x 60 x 40 cm kokoinen terraario, mutta isomman ryhmän pitämiseen tarvitaan enemmän tilaa. Samoin suuremmat lajit, kuten Dendrobates tinctorius tai D. azureus tarvitsevat enemmän tilaa kuin pienemmät sukulaisensa. Suurempaan terraarioon on myös yleensä helpompi sisustaa kaunis ja toimiva kokonaisuus kuin pieneen, joten sekin puolustaa isomman altaan asemaa. Lopullisen terraarion minimikoon määrää kuitenkin aina siihen asutettavan eläinlajin vaatimukset ja eläinten lukumäärä.

Terraarion sisustaminen

Kun terraario on paikoillaan ja sen tekniikka paikallaan alkaa terraariosuunnittelun taiteellinen vaihe: terraarion sisustaminen. Työ alkaa pohjamateriaalin valinnalla, jonka jälkeen asetellaan paikoilleen kasvit ja muut somisteet.

Sisustamisessa saa mielikuvitustaan käyttää vapaasti, kunhan pitää mielessään muutaman perusseikan:

Terraarion tulee olla eläimille turvallinen. Rakennelmat eivät saa sortua eläinten päälle, vaikka eläimet niitä tönisivätkin tai kaivelisivat maata niiden alta. Materiaalit eivät myöskään saa sisältää mitään veteen liukenevia myrkkyjä. Myös ahtaita välejä tai teräviä reunoja joihin elämet voivat juuttua tai loukata itsensä pitää välttää.
Terraarion ja sen materiaalien tulee olla helposti puhdistettavia.
Terraarion on oltava suunniteltu sen asukkaiden tarpeiden mukaiseksi. Jos sammakko luonnostaan kiipeilee kasvillisuudessa, ei se arvosta hienoja luolastoja. Tai jos se on hyvin piilotteleva, tarvitsee se runsaasti piilopaikkoja.

Usein kannattaakin selvittää itselleen millainen eläinten luonnollinen elinympäristö on, ja sitten pyrkiä jäljittelemään sitä. Tällöin ympäristöstä tulee eläimille sopiva, ja ihmissilmää miellyttävän luonnollisen näköinen. Toisaalta luonnonmukaisuuden tavoittelu usein vaikeuttaa yllä olevan listan toisen säännön, helpon puhdistettavuuden toteuttamista, joten lopullinen terraario on aina kompromissi näiden kahden välillä.

Pohjamateriaali

Terraarion pohjamateriaalina voi käyttää monia kosteutta kestäviä materiaaleja. Usein nuolimyrkkysammakkoterraarion pohjalla on useampi kerros erilaisia materiaaleja.

Me käytämme omissa nuolimyrkkyterraarioissamme mallia, joissa terraarion pohjalla on muutaman senttimetrin kerros suurirakeista akvaariosoraa ja sen päällä kerros elävää (rahka)sammalta. Altaan pohjalla on kerros vettä ja sora toimii eräänlaisena ”valepohjana” jonka päälle kuivemmassa viihtyvä sammalkerros on kasattu. Veden voi pitää erossa sammalista myös tiheästä verkosta tai lasista valmistettavalla varsinaisella valepohjalla, jolloin soraa ei tarvita ollenkaan. Sammaleksi soveltuu jokin kosteutta kestävä rahkasammallaji, tai jokin ”metsäsammal”. Suomalaisissa sammallajeissa on kuitenkin se ongelma, etteivät ne yleensä pidemmän päälle kestä nuolimyrkkysammakkoterraarion korkeaa lämpötilaa, vaan niitä pitää silloin tällöin vaihtaa. Siksi akvaarioliikkeissä myytävä jaavansammal ja muut trooppiset sammalet ovat hyviä vaihtoehtoja nuolimyrkkysammakoiden terraarioon. Jaavansammal kasvaa sekä vedessä, että kosteissa oloissa maalla, ja sen käytöstä meillä on runsaasti hyviä kokemuksia.

Sammalen sijaan pohjamateriaalina voi käyttää myös trooppista puunkuorikariketta, turvetta, kookoskuitua tai jotain muuta kosteutta kestävää materiaalia.

Kynsisammal, turve, akvaariosora, rahkasammal sekä puunkuorihake.

Kasvit

Elävät kasvit luovat terraarioon luonnollista tunnelmaa, ovat kauniita ja pitävät yllä terraarion kosteus-, ja happitasapainoa. Lisäksi jotkin nuolimyrkkysammakot käyttävät kasveja kutunsa laskupaikkoina. Suurin osa kodeissamme kasvavista huonekasveista on kotoisin trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta, samanlaisista oloista kuin sammakotkin. Koska erilaisia huonekasveja on satoja erilaisia, on niiden joukosta helppo löytää omaan terraarioon sopivat lajit. Ja koska kaikki aikuisen sammakot syövät hyönteisiä, ei edes kasvien mahdollisesta myrkyllisyydestä tarvitse huolehtia. Meillä käytössä hyväksi todettuja, helppohoitoisia kasveja terraarioon ovat mm. vesifiikus, kultaköynnös, herttalehtiköynnös, anopinhammas ja (kääpiö)viirivehka, mutta nuolimyrkkysammakkoterraariossa voi kasvattaa melkein mitä tahansa kasvia joka vain mahtuu sisälle terraarioon.

Koska nuolimyrkkysammakkoterraariossa on lämmintä ja kosteaa voi terraariossa kasvattaa myös kasveja jotka eivät selviä normaaleissa huoneolosuhteissa. Tällaisia ovat mm. erilaiset trooppiset sammalet, saniaiset, epifyytit ja orkideat.

Helppo ja edullinen tapa hankkia kasveja terraarioon on kasvattaa niitä itse pistokkaista. Pistokas on isommasta kasvista leikattu noin kymmenen senttiä pitkä pätkä kasvin vartta ja lehtiä. Erityisesti monet köynnöskasvit leviävät luonnossakin pistokkaiden kautta, mutta terraarion lämpimässä ja kosteassa ympäristössä monet muutkin kasvit on mahdolista saada kehittämään juuret pistokkaalle ja kasvamaan. Pistokkaan kasvatus on helppoa: kasvinpätkä tökätään osittain veteen. Pian veden alla olevaan osaan alkaa muodostua valkeita juuria, jotka kasvavat nopeasti. Kun juuret ovat tarpeeksi pitkät, voidaan kasvi istuttaa hyvin kosteaan multaan, tai vesiviljelyyn.

Vesiviljely on terraario-olosuhteissa kätevä tapa pitää kasveja. Jos terraariossa on pohjalla soraa ja vettä, voi kasvit istuttaa suoraan pohjasoraan. Muussa tapauksessa vettä pitävään ruukkuun laitetaan soraa ja vettä, mihin kasvi istutetaan ja ruukku sijoitetaan terraarioon. Niin kauan kuin vesi ei pääse kuivumaan viihtyvät kasvit mainiosti ilman multaakin. Terraariossa sammakot huolehtivat luonnollisella tavalla kasvien lannoituksesta, joten erillistä lannoitusta ei tarvita.

Jos kasvit menestyvät terraariossa hyvin, kasvavat monet lajit nopeasti liian suuriksi. Kasvustoa on hyvä silloin tällöin karsia hyvinkin voimakkaasti. Kasveja voi myös siirtää pois terraariosta, vaikka ikkunalautaa koristamaan, tai antaa harrastajakollegalle tämän terraarioita koristamaan. Tarvittaessa vesiviljelyä voi jatkaa myös terraarion ulkopuolella, mutta myös multakasvatukseen siirtyminen on mahdollista.

Jaavasammal, vesifiicus, pikkulimaska, tillandsia, herttaköynnösvehka sekä anopinhammas.

Kivet, juurakot ja muut somisteet

Kivet, juurakot ja muut luonnonsomisteet tuovat terraarioon ilmettä, luonnollisuutta ja mikä tärkeintä, piilopaikkoja sammakoille. Terraarion sisustamiseen voi käyttää lähes kaikkia luonnosta löytyviä elementtejä, kunhan muistaa muutaman perusseikan:

kaikkien terraarioon tuotavien esineiden pitää olla myrkyttömiä, joten suurten teiden tai muiden saastelähteiden läheltä materiaalia ei kannata kerätä.
materiaalien on myös oltava puhtaita, niin irtoliasta kuin tuholaisistakin. Metsästä löytyneessä puunpalassa voi asustaa vaikka mitä hyönteisiä, jotka lämpimiin sisätiloihin päästyään leviävät kaikkialle. Peseminen ja mahdollisesti keittäminen auttavat puhtauteen, jämäkkä juuriharja irtolikaan.

Kiviä valitessa tulee välttää raskasmetalleja tai liukenevia ainesosia (esimerkiksi kalkki) sisältäviä kivilajeja. Nämä ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia, joten kiviä valitessa tärkeimmät ominaisuudet ovatkin kiven koko, muoto ja mahdollisesti väri. Tarpeen ja oman luovuuden mukaan kiviä voikin käyttää melko vapaasti. Terraariossa kivet tulee asetella niin, etteivät ne pääse kaatuilemaan ja vahingoittamaan eläimiä.

Toinen suosittu ja luonnollinen elementti on puu. Kosteassa ja lämpimässä terraariossa normaali puu alkaa helposti lahota. Jo luonnossa vedessä pitkän olleet puunkappaleet ovat jo parkkiintuneet, ja kestävät siksi paremmin kosteutta, mutta niitä voi olla vaikea löytää. Akvaarioliikkeissä on myynnissä mangrovejuurakoita, jotka eivät vedessäkään ollessaan lahoa. Lisäksi ne ovat usein kauniin muotoisia, ja niitä sopivasti asettelemalla on helppo luoda eläimille piilopaikkoja, maallenousupaikkoja ja kiipeilypaikkoja. Juurakoihinkin voi ajan mittaan pesiytyä homesieniä, joten aivan ikuisia nekään eivät ole.

Kolmas suosittu puumateriaali on korkkitammen kaarna, joten voi hankkia eläinkaupoista monen kokoisina ja muotoisina palasina. Se kestää myös hyvin kosteutta, ja esimerkiksi seinää vasten aseteltuna luo suuren kiipeilypinnan sammakoille, sekä taakseen suojaisan piilopaikan. Tämän sivun alalaidassa olevissa suuremmissa kuvissa näkyy muutamassa kaarnanpalaa alaspäin juokseva pieni vesiputous, näppärä apu nostamaan terraarion ilmankosteutta.

Jos ei välitä siitä, että aikaan myöten puu homehtuu ja pitää vaihtaa, voi luonnosta kerätä helposti eri muotoisia ja kokoisia oksia, joista saa aseteltua terraarioon mainioita kiipeilyoksia. Luonnosta kerätessä tulee välttää havupuita joissa on pihkaa. Kovat puulajit, kuten vaikkapa omena, ovat terraariossa kestävimpiä.

Myös monia muita materiaaleja voi käyttää somistukseen. Esimerkiksi tyhjistä ja keitetyistä kookospähkinänkuorista syntyy näppäriä mökkejä ja kutumajoja. Tai raejuustopurkin kannesta saa loistavan pohjan kutumajalle, jos ei halua hankkia siihen tarkoitukseen petrimaljaa. Loppuen lopuksi vain mielikuvitus asettaa rajoja sille, mitä kaikkea terraarion sisustukseen voi käyttää.

Terraarioon tarvitaan joskus myös muita vieraita komponentteja, joita ei varsinaisiksi somisteiksi voi laskea. Tällaisia ovat esimerkiksi uima-altaat ja ruokakupit. Näinä on kätevintä käyttää keraamisia tai elintarvikemuovisia rieita, on se myös turvallinen sammakoille. Keraamisia ja muovisi kukkaruukkuja ja muita astioita voi käyttää myös piilopaikkoina: Ruukun reunasta lohkaistaan pala niin että sammakot pääsevät ruukun sisään, ja ruukku asetetaan terraarioon nurinpäin niin että ruukun pohja muodostaa majan katon. Tällainen ruukku toimii myös kutumajana, ja jos se sattuu halkeamaan, myös haljenneet ruukunpalat voivat olla käteviä sisustuselementtejä.